Juhlapäivät: Joulu, pääsiäinen, juhannus
Valkoinen joulu: jouluaattoillan hämärää, joulusaunaa, kinkun sulattelua, lasten leikkejä ja kirjojen lukua. Siinä lomassa hiihtolenkki tai päivä laskettelemassa. Joulua parhaimmillaan! Pääsiäisenä katsellaan kevääseen, syödään mämmiä ja suklaamunia. Juhannus on yöttömän yön juhla, Silloin tuijotellaan tulta, tehdään taikoja – ja käydään saunassa, kuinkas muuten. Siinä suomalaista vuodenkierron juhlaa kerrakseen!
Pääsiäinen
Pääsiäinen on suomalaisille juhla, jota vietetään rauhallisesti perheen kesken. Ortodoksisessa kalenterissa pääsiäinen on vuoden tärkein uskonnollinen juhla.
Pääsiäisen aikaan odotetaan kovasti ensimmäisiä kevään merkkejä. Ensimmäiset krookukset saattavat olla jo kukassa sen mukaan, sattuuko pääsiäinen maalis- vai huhtikuulle. Pohjoisessa nautitaan auringosta ja hangista. Kevään tuloa yritetään jouduttaa kasvattamalla rairuohoa astioissa ikkunalaudoilla. Palmusunnuntaina lapset kiertävät ovelta ovelle virpomassa ja toivottamassa terveyttä tulevaksi vuodeksi. Virvottava saa koristellun virpomavitsan ja lapset palkaksi makeisia.
Juhannus
Vaikka juhannusta sanotaan keskikesän juhlaksi, se on oikeastaan vasta kesän alku.
Edellisellä viikolla Lapissa on ehkä satanut räntää; seuraavalla viikolla kaikki aloittavat kesälomansa. Juhannuksena monet perheet lähtevät kuukaudeksi mökille järven tai meren rannalle. Juhannusta juhlitaan rannoilla polttamalla kokkoja.
Vieraat toivotetaan tervetulleiksi asettamalla kaksi nuorta koivua ulko-oven molemmin puolin.
Sauna lämmitetään, ja koivunoksista sidotaan vihtoja. Lippu nostetaan salkoon kuudelta illalla juhannusaattona ja lasketaan vasta seuraavana iltana yhdeksältä.
Ja kun nuori neito poimii seitsemän erilaista kukkaniityltä ja laittaa ne tyynynsä alle juhannusyöksi, hän näkee unta tulevasta aviomiehestään.
|