Rannikkoristeilyt
Roomalaisen Venus-jumalattaren tavoin Suomikin nousee merestä. Jääkauden aikana painunut maaperä nousee muutaman millimetrin vuosivauhtia. Vedestä pilkistää kiviä, jotka laajenevat vuosisatojen kuluessa saariksi. Itämeren tuhansia saaria – joista osa on vain karuja lintujen pesimäpaikkoja ja osalle mahtuu pikkuruisia mökkejä laitureineen – voi ihailla kaikenkokoisten laivojen ja veneiden kyydistä.
Aurinko kimmeltää laineilla, rantamökki piileskelee puiden lomassa, ja lokit seuraavat laivaa tiiviisti. Veneestä tai laivan kannelta näkee Suomen aivan uusin silmin.
Vesireittejä pitkin voi matkata joka ilmansuuntaan. Helsingistä pääsee lyhyelle risteilylle kaupungin edustalle tai lautalla Pihlajasaareen tai Suomenlinnaan. Turusta järjestetään rannikkoristeilyjä saaristoon ja Naantaliin, jossa presidentin kesäasunto sijaitsee. Risteilyaluksella pääsee Maarianhaminaan ja Ahvenanmaan saaristoon Turusta tai Helsingistä. Helsingistä voi matkustaa myös Itämeren yli Tallinnaan tai Riikaan tai itäänpäin, Kotkaan tai Pietariin asti. Pohjoisempana lautat vievät Vaasasta Ruotsin puolelle.
Vaasan lähellä on Merenkurkun saaristo, joka on Unescon maailmanperintökohde ainutlaatuisuutensa vuoksi. Merenkurkussa maa kohoaa erityisen nopeasti – vuonna 4000 on jo mahdollista kävellä Ruotsin puolelle.
Helsingin merkitys Itämeren risteilysatamana kasvaa vuosi vuodelta. Yli kaksi ja puolisataa loistoristeilijää poikkeaa satamassa vuosittain (270 alusta vuonna 2008) tuoden vierailijoita kaikkialta Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta.
|