Järvialue - Lähtisitkö kanssani järvelle?

Harvaan asutussa maassa, jossa luontoa ja rantaviivaa riittää, on tilaa ajatuksille.

Erityisen inspiroivia ovat saarien, kannasten ja vihreiden niemien pirstomat kirkasvetiset järvet, joiden tyyniin silmiin katsomalla saatat menettää kertaheitolla sydämesi suomalaiselle maisemalle ja sen polveileville vesistöreiteille. Ja tätä suhdetta eivät heilauta Suomen vaihtuvat säätkään.

Entä miten järvelle puhutaan? Pitkin sen pintaa. Mutkattomasti ja omaäänisesti kuten Suomessa on tapana. Kuka vastaa, siitä emme rohkene väittää mitään varmaa. Kesällä veden yli kantautuvan vastauksen saattaa antaa kuikka, hirvi, veneilevä mökkiläinen, kaiku tai hiljaisuus.

Pakkasten tuotua jääkannet järvi vastaa toisin ja kutsuu talven ihmemaahan avantouinnille, pilkkimään ja reippailemaan.

Järvi-Suomen, Euroopan laajimman järvialueen järvet syntyivät maiseman silmiksi jääkauden jälkeen noin 10 000 vuotta sitten. Jään kulkusuunnasta kertovat ja muistuttavat järvien muodot. Täällä päin Suomea vettä on enemmän kuin maata, ja näin alue on jo luontojaan kalastusparatiisi.

Erikokoiset, luonteikkaat kaupungit sijaitsevat kuin suuren käden ripottelemina vesien äärellä, maaseudun viljely- ja metsämaisemia halkovat usein mutkittelevat kylätiet. Monimuotoisuus kukoistaa ja etenkin itä ja länsi kohtaavat rikkaasti toisensa.

Hienoa on sekin, että palvelu ja asiat ihmisten välillä sujuvat enemmän kotoisan joustavasti kuin suurieleisen liukkaasti. Havaitset kyllä ilmiön, sillä se on yleinen kuin kimaltava järvi maisemassa.